*

taisto vanhapelto

Hyttynen, pieni mutta tappava

 

Tänään tulee otsikoksi kirjoittamani ohjelma TV 5:ssä klo 21.00.  Ohjelman esittelyn mukaan hyttyset ja moskiitot aiheuttavat joka vuosi yli miljoonan ihmisen kuoleman. Suurin osa heistä on lapsia.  Ilmaston lämpenemisen seurauksena hyttysten elinalue ja määrä lisääntyvät. Pahimmillaan luvassa voi olla miljardien ihmisten henkeä uhkaava globaali pandemia.  

Jo vallitseva tilanne, mutta erityisesti näköala tulevaan on paitsi terveydellinen myös ainakin filosofinen, humanistinen,  poliittinen ja kuka ties sotilaallinen (ilmaiset hyttyset korvaavat kalliita aseita).

Yhden ihimisen kuolema voi olla surullinen, traaginen, toivottu, oletettu.  Läheiseni on voinut kuolla malariaan.

Jos ajattelemme ihmistä yhtenä maapallon hallitsevana, johtavana, edistävänä, tuhoavana lajina, voi miljardien ihmisten tavallaan luonnollinen kuolema olla hyvä asia: väestönkasvu pysähtyy ja  kenties kääntyy laskuun; maapallo pelastuu luonnon pelastumisen kautta. Perustamme maallisia pyhättöjä, joissa ylistämme ja kiitämme hyttysiä maapallon ja  ihmislajin pelastamisesta. 

Olen sairastanut malarian kahdesti.  Ensimmäinen oli klassinen ja hirveä.  Viikkoon en nukkunut, yli 40 C kuume ja hirmuinen päänsärky nousivat ja laskivat 6 tunnin jaksoissa.  Olisi kerrankin ollut aikaa ajatella, mutta kyky piileksi jossain elefanttiheinän seassa, vain kuumeen ja päänsäryn vaihtelu kiinnosti.  Elämisen halua tai haluttomuutta ei ilmennyt.  Ei olisi ollut kovinkaan vakavaa tai murheellista kuolla.

 

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset